Aarne ja Arja Jämsän tämä sarja rakentuu pitkäjänteisestä rinnakkaiselosta, elämästä, joka on samalla materiaalia, aihetta ja menetelmää. Heidän teoksissaan henkilökohtainen muuttuu jaetuksi kuvastoksi, jossa aika, keho ja muistot ovat jatkuvassa liikkeessä.

Venetsiassa Palazzo Morassa (1. kerros, huone 08) esillä oleva kokonaisuus koostuu riisipaperille piirretyistä teoksista, jotka pohjautuvat aiempiin värillisiin töihin. Sarjallinen esitystapa korostaa toistoa, variaatiota ja ajallista kerrostumista: sama kuva palaa, mutta muuttuneena.

Sarja rakentuu taiteilijaparin omakuvallisesta dialogista. Kuvissa toistuu kahden ihmisen välinen suhde – läheisyys, kuluminen, huumori ja haavoittuvuus. Teokset muodostavat eräänlaisen visuaalisen päiväkirjan, jossa identiteetti ei ole pysyvä vaan jatkuvasti neuvoteltu.

Nuoruuteen palaavat kuvat käsittelevät muistia ja sen epävarmuutta. Ne eivät ole dokumentteja vaan tulkintoja – kuvia siitä, mitä muistetaan, mitä ehkä kuvitellaan muistettavan. Ajan etäisyys näkyy viivassa ja kuvien herkässä yhteisessä läsnäolossa.

Tässä sarjassa kuva rakentuu kerroksista: kuva toisessa kuvassa, jälki toisessa jäljessä. “Tatuoidut” viittaavat pysyvyyteen – siihen, miten kuvat kiinnittyvät kehoon ja mieleen. Samalla sarja kysyy, voiko mikään kuva olla lopullinen vai onko kaikki historiallisessa jatkumossa.

Tummasävyiset teokset muodostavat näyttelyn hiljaisemman ja intensiivisemmän ytimen. “Astiat” viittaavat sekä konkreettisiin muotoihin että kehoon säiliönä – johon kokemukset, aika ja merkitykset kerrostuvat. Näissä teoksissa tunnelma tiivistyy, ja viiva saa lähes veistoksellisen painon.

Vanerille toteutettu sarja tuo kokonaisuuteen fyysisyyttä ja materiaalista kontrastia. “Carnival” viittaa naamioihin, rooleihin ja esittämiseen – siihen, miten identiteetti rakentuu myös näyttämisen kautta. Teoksissa on karnevalistista energiaa: kesyttivätkö eläimet meidät?

Venetsian näyttelyssä riisipaperi toimii keskeisenä välineenä: se tekee kuvista läpikuultavia, ajallisia ja hauraita. Väri on väistynyt, mutta jälki on jäänyt.

Tämä kaikki on tapahtunut meille, ja siksi se on tässä.